Historia

Juhani Mellin ja Seija Lankinen avasivat Jukolan Poikien historiaa Keilaaja-lehden numerossa 2/2017, joka julkaistaan nyt uudestaan tässä.

Jukolan Pojat vietti 100-vuotisjuhliaan

Helsinkiläinen Jukolan Pojat, tuttavallisemmin JP, vietti maaliskuussa 100-vuotisjuhliaan. Keilailu tuli osaksi seuran toimintaa vuonna 1937, mistä asti JP on ollut aktiivinen toimija helsinkiläisessä keilailuyhteisössä.

Vuonna 1917 liha-alalla työskentelevät miehet totesivat tarvitsevansa urheiluseuran, jonka suojissa ja johdolla voisivat pitää huolen fyysisen kuntonsa säilyttämisestä ja sen parantamisesta. Seuran perustava kokous pidettiin maaliskuun 23. päivänä 1917. Puheenjohtajaksi valittiin kauppias J.H. Seppälä ja sihteeriksi kauppias Edvard Halme. Kokouksessa oli mukana seitsemän puuhamiestä, mistä tuli mieleen Aleksis Kiven romaani ”Seitsemän veljestä” ja siitä seuran nimeksi johdateltiin Jukolan Pojat.

Helsingin Lihakauppiaiden Yhdistyksen johtomiehet tulivat mukaan seuran ”kummeiksi”. Alussa ohjelmassa oli voimistelu ja kaikenlainen yleisurheilu, eikä hiihtoakaan unohdettu. Vuonna 1924 mukaan otettiin palloilulajit, joista etenkin jääpallossa päästiin pitkälle Ilmari Ruoholan johdolla. 1928 lajeihin liitettiin paini ja nyrkkeily, mutta niiden kausi jäi lyhyeksi, kun Sulo Suvanto vetäytyi ja kauppias Evert Mäntynen kuoli.

Keilailun syntysanat Jukolan Pojissa lausuttiin vuonna 1937. Seuran keilailutoiminnassa Arvi Tikkanen oli kaikki kaikessa runsaat 20 vuotta. Hänen innostuksensa ansiota on muun muassa se, että JP oli 1950-luvulla maamme mieslukuisin keilaseura.

JP:n ensimmäinen kunniapuheenjohtaja oli J.H. Seppälä ja toinen W.A. Piekkola, ja heidän jälkeensä Vilho Lahtinen ja Kalle Paula. Nykyinen kunniapuheenjohtaja on Reijo Bamberg. Kunniajäseneksi kutsuttiin vuonna 1967 suurliikemies A.J. Aarnio, jonka taloudellinen tuki oli huomattavaa.

Sota vei JP:stä sankarivainajina 58 jäsentä eli todella suuren uhrauksen seura maamme puolesta joutui antamaan.

JP:n 30-vuotisjuhlissa muut helsinkiläiset seurat esittivät toivomuksena, että JP vähentäisi uusien jäsenten ottoa, kunnes Helsinkiin saadaan lisää keilaratoja. Ratatarjonta parani, kun Urheilutalon halli avattiin vuonna 1961 ja Ruusula 5 kaksi vuotta myöhemmin. Suurin helpotus ratapulaan saatiin vuonna 1973, kun 36-ratainen Talin halli valmistui.

Yli 60 suomalaista keilaajaa teki huvi- ja opintomatkan Amerikkaan vuonna 1959. Heistä 14 oli JP:n porukkaa. Siellä nähtiin uutuutena amerikkalainen pelitapa, joka sitten pikkuhiljaa sai jalan sijaa myös Suomessa.

Vuodesta 1976 alkaen seuran ainoa laji on ollut keilailu, kun koripallo ja kaikki muut lajit lopetettiin.

JP:n keilamestaruudesta on pelattu 1946 alkaen. Mestaruuden on saavuttanut 33 pelaajaa. Heistä näkyvimmin esiin Pentti Böhling 13 mestaruudella, jotka ovat tulleet neljällä eri vuosikymmenellä, 1980-2010.

Keilaseurat elivät kukoistuksen aikaa 1990-luvulle asti. Harrastajia oli enemmän kuin aina oli mahdollisuus vastaanottaa, junioritoiminta oli helppoa, mutta keilaratojen riittävyys oli edelleen ongelma. JP:n harjoitustunnilla oli Ruusulasta varattu molemmat puolet eli 24 rataa, mutta kaikille ei aina riittänyt harjoitusrataa. Vuonna 1995 seura järjesti Talin keilahallissa ensimmäisen kilpailuturnauksen ja siitä alkoi vähitellen Talin käyttö myös harjoitushallina. Ruusulan kotoisesta tunnelmasta siirtyminen avaraan Taliin näkyi harrastajien vähenemisenä ja junioritoiminnan hupenemisena. Junioritoiminnan väheneminen ja siitä osittain johtuva seuran jäsenmäärän kasvattamisen vaikeus on kaikilla seuroilla yhteinen huolen aihe. Ilman uusia keilaajia lajin kehittyminen vaikeutuu. JP:n jäsenmäärä on vakiintunut 50 jäsenen tienoille. Heistä puolet on aktiivisia keilaajia.

Seuran toiminnassa sarjapelit ja seuran omat kuukausittaiset kilpailut ovat näkyvimmät. Etenkin veteraaneilla on paljon viikoittaista ohjelmaa, joukkueita on HBL:n sarjoissa seitsemän ja valtakunnansarjassa yksi. Seuran ”junioreilla” eli alle 50-vuotiailla on HBL:n sarjoissa joukkueita ykkösdivisioonassa sekä Trio- ja Bakersarjoissa. Seuraottelut ovat perinteisiä vuoden tapahtumia. Lähes 50 vuotta on säännöllisesti pelattu Triangeli-ottelu KK-Lahti, K-29 Turku ja JP, mitä pelataan vuorovuosina kussakin kaupungissa. Voittajaksi selviytyy useimmiten järjestävä seura. Paikallisvastustajista HIFK, SeMi, RK, Veljet, HVV ja Kiffen ovat vakiovieraina JP:n järjestämässä vuosittaisessa JP-turnauksessa, jota on jo 21 vuotta keilattu Talissa aina kevättalvella.

Menestystä keilaradoilla JP:lle ovat hankkineet etenkin veteraanit. HBL:n sarjoissa on saavutettu mitalisijoja useana vuonna ja Helsingin veteraanimestaruuskilpailuissa joukkuepalkintoja. 2010-luvulla ovat 300 pisteen sarjan tehneet Jorma Ruohonen, Jorma Lindsten ja Harri Lindsten.

Vuodesta 1978 alkaen on järjestetty viikonlopun pituinen matka ennen keilakauden alkua. Tammisaari oli ensimmäinen matkakohde ja siellä onkin oltu jo yli 30 kertaa. Ahvenanmaa, Uusikaupunki, Hanko ja Hartola ovat olleet muut matkakohteet. Matkan tarkoituksena on keilailun ohella ollut tutustua pelikavereihin myös vapaa-ajan hengessä. Palaute leireistä on ollut myönteistä.

100-vuotias Jukolan Pojat jatkaa edelleen toimintaansa vireänä. Nykyään puhetta seurassa johtaa Kaj Karell, aktiivisena ”kaikesta huolehtijana” Talissa voi tavata sihteeri Juhani Mellinin.